 |
Kuva Christo Anestev Pixabaystä
|
Täytyy myöntää, että olen joskus helposti ahdistuva. Niin kävi tänään, kun olin lähdössä kouluun ja autoni meni lakkoon lähteissä. Suututti ja melkein itketti, mutta eihän se tarkemmin ajatellen olekaan katastrofi. Tällä on jotain tekemistä sen kanssa, että pidän ennustettavuudesta ja toisaalta olen myös varsin tunnollinen.
Edellisen kerran ahdistuin viime joulun aikaan, kun ammattiaineiden lähiopiinot loppuivat ja tutuiksi tulleet luokkakaverit, opettajat, päivät ja asiat vain loppuivat. Samoihin aikoihin myös selvisi, etten päässytkään sillä kertaa hakemaani työssäoppimispaikkaan.
